Erilaisten kehojen representaatiot fiktiossa

Osuin tämän keskustelun keskelle siis ForYA-kanavan Sinin videoiden kommenttikentästä ja muita kirjablogeja lukemalla, etenkin Rivien välissä -blogin Mariidahin postauksesta. Ilmiö ei ole uusi, ja se kytkeytyy tosi vahvasti länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen ja sen ylläpitoon. Kertomuksethan tarjoavat meille jonkinlaisia ihanteita.

Maresi | kirja-arvostelu

3,5 tähteä. Kieleltään kaunis, kerronnaltaan toisteinen, tahdiltaan nopealukuinen nuortenfantasia. Maailma on pitkälle kehitelty, mutta nimisalaatti ja fantasiauskonto jäävät lukijalle sekaviksi. Näennäisen feministinen aihepiiri on pinnallisen 2010-lukulainen ja bioessentialistinen pidemmälle pohdittujen sukupuolikysymysten sijaan. Puolivälissä kertomuksen sisältö tekee oudon täyskäännöksen.

Save the Cat? Ei, Set the Table.

”Save the Cat” on amerikkalaisista elokuvakäsikirjoituksista ammentava kertomuksen mallijuoni, jonka alussa Sankarin olisi kielikuvallisesti Pelastettava Kissa oksalta – eli tehtävä jotakin, mikä saa yleisön hänen puolelleen. Toimii supersankarimallisissa tarinoissa hienosti. Se ei kuitenkaan ole ainoa tai välttämättä edes paras rakenne kertomuksille. Yksi vaihtoehto on rakentaa tarina sen varaan, että juoni etenee pöytäkeskustelusta toiseen… Tältä ainakin […]

Uuden kirjan aloittaminen

Eilen pitkään päässä muhinut fantasiaromaanin aihio yhdistyi muutamaan uuteen sivujuoneen. Tunnelma, jota olin ajatuksissani pyöritellyt, täydentyi fantasiaelementeillä, ja sain aikaiseksi jopa keskeisen konfliktin ja päätöksen. Ihmeellistä! Uskoin jo, etten saisi juonirunkoa aikaan vielä ikuisuuksiin. Miten aloittaa romaanin suunnittelu? Tapoja on varmasti ihan yhtä monta kuin kirjoittajaakin, ja mun mielestäni useimmat palikkamallit voi olla aika rajoittavia. […]

Toisen luonnoksen tilannekatsaus

Romaanikässärin toisen luonnoksen editointi on nyt siinä vaiheessa, että ensimmäinen kolmannes juonesta on olemassa. Tätä sietää ehkä vähän jopa juhlia, tai ainakin tästä saa olla iloinen. Nyt onkin varmaan hyvä pitää pieni tilannekatsaus siitä, toteuttaako teksti kaiken, mitä toivon. Hahmot Kaikki kolme päähenkilöä ja läheiset sivuhahmot on jo esitelty. V., T. ja G. ovat pääseet […]

Vaskinainen | kirja-arvostelu

3 tähteä. Kaunista luontokuvausta pursuava, tyypillisen kalevalainen suomikumma. Valitettavasti jäi vajaaksi asettamistaan odotuksista. Satumainen juoni ja maaseuturahvaan kuvaukset ovat loistavia kohokohtia, mutta fantastiset elementit olisivat kestäneet lisää konkretiaa ja syvyyttä. Koristeellinen kieli aiheuttaa paikoin hallaa tunnekuvauksen uskottavuudelle ja ymmärrettävyydelle.

Palikkamalli hahmonluontiin, osa 1

Se, kuinka suunnitella hahmo romaaniin ja erityisesti fantasiakirjaan, on varmaan yleinen kysymys. Ainakin sitten, kun yrittää suunnitella fantasiaromaania tosissaan. Omasta mielestäni hyvä hahmo, oli kyse sivu- tai päähenkilöstä, on työkalu, joka auttaa kertomaan tarinaa parhaalla mahdollisella tavalla. Hahmon ei tarvitse olla moraalisesti täysin hyvä tai paha, ei ainakaan aikuisten kirjassa, kunhan persoonallisuus ja rooli yhdessä […]

Anateema | kirja-arvostelu

5 tähteä. Lukemisen arvoinen ja elämyksellinen! Hämmentävän hieno esimerkki siitä, että joskus luovaa hulluutta kannattaa seurata loppuun asti. Itämerensuomalainen runomitta on saatu palvelemaan monisyistä scifimysteeriä ja lovecraft-pulp-henkeä, mutta tilaa jää myös ympäristöetiikan ja talouskasvun pohtimiselle. Juho Rinteen oma kuvitus täydentää teoksen tunnelmaa.

Seitsemän lukua ja hahmo-ongelmia

Kässärin ensimmäiset seitsemän lukua on nyt editoitu, ja kavereilta ja tuttavilta hankittu palautetta niistä suurimpaan osaan. On ollut ihana huomata, miten valmiita porukka on kommentoimaan, kun vaan uskaltaa pyytää. On myös ollut aivan mahtavaa keskustella kirjoittamisesta kavereiden kanssa, jotka kirjoittavat. Siitä ihan tosissaan saa aina uutta puhtia ja aivan erilaisia näkökulmia tekemiseensä. (Ilmeisesti kirjoitan hevosista […]

Valmistautuminen ensimmäisiin esilukijoihin

Se, miten löytää esilukija romaanille, on varmaan yleinen kysymys. Aina sanotaan, ettei sen kannata olla oma hyvä kaveri, mutta pidän omia tuttujani tarpeeksi kriittisinä ja kirjoittamiseta kiinnostuneina, että palaute on rehtiä. Nyt oon siis viettänyt pari päivää etsien ehdotuksia ennemmin siihen, mitä testilukijoilta kannattaa kysyä. Sellaisia tiivistelmiä on yllättävän vähän, ja suomeksi vielä vähemmän. Näitähän […]