Erilaisten kehojen representaatiot fiktiossa

Osuin tämän keskustelun keskelle siis ForYA-kanavan Sinin videoiden kommenttikentästä ja muita kirjablogeja lukemalla, etenkin Rivien välissä -blogin Mariidahin postauksesta. Ilmiö ei ole uusi, ja se kytkeytyy tosi vahvasti länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen ja sen ylläpitoon. Kertomuksethan tarjoavat meille jonkinlaisia ihanteita.

Palikkamalli hahmonluontiin, osa 1

Se, kuinka suunnitella hahmo romaaniin ja erityisesti fantasiakirjaan, on varmaan yleinen kysymys. Ainakin sitten, kun yrittää suunnitella fantasiaromaania tosissaan. Omasta mielestäni hyvä hahmo, oli kyse sivu- tai päähenkilöstä, on työkalu, joka auttaa kertomaan tarinaa parhaalla mahdollisella tavalla. Hahmon ei tarvitse olla moraalisesti täysin hyvä tai paha, ei ainakaan aikuisten kirjassa, kunhan persoonallisuus ja rooli yhdessä […]

Seitsemän lukua ja hahmo-ongelmia

Kässärin ensimmäiset seitsemän lukua on nyt editoitu, ja kavereilta ja tuttavilta hankittu palautetta niistä suurimpaan osaan. On ollut ihana huomata, miten valmiita porukka on kommentoimaan, kun vaan uskaltaa pyytää. On myös ollut aivan mahtavaa keskustella kirjoittamisesta kavereiden kanssa, jotka kirjoittavat. Siitä ihan tosissaan saa aina uutta puhtia ja aivan erilaisia näkökulmia tekemiseensä. (Ilmeisesti kirjoitan hevosista […]

hahmo, heikkous ja genre takaperin | 2

Viimeksi kun horisin henkilöhahmojen suunnittelusta (osa 1), keskityin siihen, kuinka hahmon heikkoudet voivat toimia ohjenuorana koko hahmon kertomalle tarinalle: hahmo, jonka heikkoutena on ylpeys, kertoo luottamuksen löytämisestä ihmisiin ympärillään; se, jonka kompastuskivi on uhrautuvaisuus, on matkalla tunnistamaan omia rajojaan; ja se, jonka paheena on apaattisuus, kertoo tarinaa merkityksen ja tarkoituksen löytämisestä. Näin ei tietenkään aina […]

hahmo, heikkous ja genre takaperin | 1

KRS on fantasiaprojekti, ja fantasia (genrekirjallisuus ja spefi yleensäkin) ammentaa monista eri lähteistä. Jopa tämmöinen hyvin ”perinteinen” toisen maailman seikkailufantasia voi olla historiallista, mytologista, uskonnollista, ateistista, feminististä, nationalistista, satiiria, mysteeri… Alkaako fantasiakirjallisuus viktoriaanisesta gotiikasta, Diana Wynne Jonesin kaltaisista nimistä, vai niistä esimoderneista legendoista, joista Tolkien ja Lewis ammentavat? Onko nykyisen Irakin alueella syntynyt Gilgameš-eepos omalla […]